Olen miettinyt tämän postauksen kohtaloa koko tämän päivän, sillä tiedän miten arka aihe tämä on. Päätin kuitenkin jo ennen synnytystä, että haluaisin kirjoittaa kropan palautumisesta ja haluaisin nimenomaan olla se esimerkki, joka ei ole palautunut heti ennalleen ja joka voi rohkeasti näyttää sen tyhjän pallomahan blogissa tuhansille lukijoille. Olen kuitenkin itse ollut todella yllättynyt palautumisen nopeudesta, ja olenkin miettinyt haluanko kirjoittaa koko tästä asiasta, sillä loppujen lopuksi ei ole oikeaa tai väärää tapaa palautua näin rajusta kokemuksesta, enkä halua toimia millään tavalla esimerkkinä, hyvänä tai varoittavana, yhtään kellekään. En halua aiheuttaa kellekään paineita enkä toisaalta halua turhaa ilkkumista. Samalla kuitenkin haluan ihan rehellisesti näyttää ja kertoa, miten oma toipumiseni ja synnytyksen jälkeinen palautuminen on edennyt.
Voin rehellisesti sanoa, että minua pelotti, mitä raskaus tekee kropalleni. Olen ollut pessimisti monen asian suhteen. Ensin olin varma, että en tule raskaaksi kovin pian. Sitten pelkäsin, että maitoa ei sitten varmasti tule. Pelkäsin myös, että kerään hirveän määrän painoa, enkä koskaan palaudu omaan kroppaani. No, raskaus alkoi sangen helposti, maitoa on ollut ylituotantoon asti ja olen palautunut lähes ennalleen kolmessa viikossa synnytyksestä. Pessimisti ei pety, mutta saattaa yllättyä positiivisesti. Continue reading “Toipuminen ja palautuminen”